Yhdistyksen syyskokous järjestettiin 10.10.2019 Kuntalassa. Sääntömääräisen asioiden lisäksi kokouksessa kuultiin mm. ajankohtaisia tietoa Joutsan seudun vesistöjen tilasta. Puheenjohtaja Pekka Patosaari kertoi Angesselän tilanteesta ja Jouko Lehtonen Makiaisten syvänteen mittaustuloksista.
Toimintakertomus 2020
Syyskokouksen pöytäkirja
Puheenjohtaja Patosaari avasi kokouksen seuraavalla tervehdyspuheella jonka teemana oli ”Hyvät, pahat ja rumat”.
Hyvä Joutsansalmi-yhdistyksen väki!
Toimintaamme ja toimintaympäristöämme voidaan arvioida monin tavoin. Itse ottaisin arvioinnin lähtökohdaksi Sergio Leonen kuuluisan italo-westernin teeman mukaisen jaottelun: ”Hyvät, pahat ja rumat”
Aloitetaan rumista:
- Rumaa on ollut se, että Joutsan kunnanjohtaja ei ole kertaakaan käynyt yhdistyksen tai sen työn käynnistäneen kansalaisfoorumin tilaisuuksissa. Tosin viime vuodesta alkaen yhdistyksen hallitus on pitänyt vuotuisen palaverin kunnan teknisen lautakunnan kanssa.
- Rumaa on myös se, että niin monet haluavat nauttia puhtaista luonnonvaroista, mutta niin harvat aktiivisesti puhuvat tai toimivat niiden suojelun ja kestävän hoidon puolesta
- Rumaa on myös se viherpesu, millä vuosikymmenien piittaamattomuuden jälkeen kaupalliset voitontavoittelut on pyritty selitysten ja mainonnan keinoin kääntämään ympäristösaavutuksiksi.
Entä nuo pahat:
- Pahalta tuntuu se, että vaikka meillä on laki yhteisistä alueista, yhteisten vesialueiden hallinnosta vastaavat osakaskunnat eivät pidä, lakisääteisestä tehtävästään huolimatta, vesialueiden suojelua keskeisenä toimintamuotona kalastuksen ja kalakantojen säilyttämisen rinnalla.
- Pahalta tuntuu myös, kun yleistä etua ja kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia valvovat viranomaiset ja oikeusasteet kääntävät huomionsa pois tapauksista, joissa yhteisöjen ja haitan kärsijöiden kiistattomat ja oikeutetut huolet epäkohdista on nostettu esille.
- Paha, paha kun Joutsan kunnan kehittämissuunnitelmissa ei ole tunnustettu vesistömme elinkelpoisuuteen ja laatuun kohdistuvien uhkien poistamista ja kunnan alueen vesien suojelun merkitystä, pyrittäessä kuitenkin luomaan edellytyksiä viihtyisälle ja houkuttelevalle asuin- ja toimintaympäristölle.
Mutta nuo hyvät:
- Hyvä, että kunnan asukkaiden ja yleisemmin kansalaisten ja varsinkin nuorten kiinnostus ympäristöasioihin ja kestävään kehitykseen on lisääntynyt. Uskoakseni pian oivalletaan laajemminkin, vaikka samalla pyritään raivokkaasti hiilineutraaliin yhteiskuntaan, että katse kannattaa kääntää ja pitää kohdistettuna arvokkaimpaan, elämää ylläpitävään luonnonvaraan ja sen puhtauteen, veteen.
- Hyvät yhdistyksen tukipilarit: Joutsansalmi-yhdistys on ollut menestys. Omakehu pois, mutta olemme onnistuneet herättämään runsaasti keskustelua ja tietoisuutta keskeisten vesialueittemme tilasta ja sen kuntoa huonontavista tekijöistä. Kymmenen vuoden aikana muutos on ollut melkoinen. Väitän, että vesistön samanlainen tietoinen pilaaminen, kuin mitä tapahtui kalankasvatuksen alkuaikoina tämän vuosituhannen alkuun saakka, ei ole enää mahdollista. Olen varma, että myös kunta ottaa tukevan otteen jätevesipuhdistamon ja jätevesipolitiikan kehittämisessä. Jätevesien määrää ja valumavesien haittavaikutuksia tulee pienentää. Samalla jätevesien puhdistamiseen ja siihen liittyvään toimintaympäristöön tulee löytää riittävästi resursseja ja maksajien kannalta taloudellisesti hyväksyttäviä ratkaisuja.
- Joutsansalmi-yhdistys on nyt vakiinnuttanut paikkansa riippumattomana seudullisena vaikuttajana. Kotisivumme ovat erinomaiset ja hyvä referenssi kenen tahansa perehtyä toimintahistoriaamme ja saada tietoa asioista. Alkuaikojen epäröivien ja jopa hieman negatiivisten kannanottojen sijaan nyt tunnustetaan, että ne tavoitteet ja toimintatavat mitä kansalaisfoorumina työtään jatkava yhdistys ja sen esi-isät ovat omaksuneet, palvelevat suoraan joutsalaisten ja seudun ympäristön parasta.
TERVETULOA!
Eräs mainitsemistani esi-isistä on yhdistyksemme kruununjalokivi Jouko Lehtonen, joka jo kolmekymmenen vuoden ajan on koonnut ranta-asukkaiden tuntemuksia ja huolia menestyksekkäästi yhteisiksi kannanotoiksi. Eräs huolenaiheemme on muutamat viime vuosien epätavallisen suuret bakteeripitoisuudet jäteveden puhdistuslaitoksen purkuputken läheisyydessä. Kysymys kuuluu: ”Muhiiko Makiaisen syvänteessä aikapommi?”.