| Joutsansalmen
karvalehtiongelma
Karvalehtiesiintymän kehittyminen vaatii luonnollisen
fosforikuormituksen lisäksi ihmisen toimia, jotta se
viihtyisi ja menestyisi. Joutsansalmessa edellytykset karvalehden
esiintymiselle ovat kehittyneet monesta syystä. Jo aikaisemmin
vesistöä on kuormitettu orgaanisilla aineilla, kuten
uiton yhteydessä syntyneellä humuksella ja puuaineksella.
Myös asutuksen ja paikallisen teollisuuden jätevesien
puhdistus on aikaisemmin ollut vajaavaista, ja jätevesiä
on juoksutettu Joutsanlahteen. Joutsansalmen pohjakerroksissa
on siis runsaasti ravinteita kaikkine ihmisille ja ympäristölle
haitallisine aineineen.
Sittemmin yritysten, talouksien ja kunnan jätevesien
puhdistaminen on suuresti alentanut Joutsansalmeen tulevaa
uutta kuormitusta. Jo liki neljäkymmentä vuotta
toimineen Myllykosken kalanviljelylaitoksen prosessien edelleen
kehittäminen tarjoaa käyttökelpoisen mahdollisuuden
vesistön laadun edelleen parantamiseen. Laitos on toiminut
ympäristöluvan varassa
liki kaksikymmentä viimeisintä vuotta.
Karvalehti on siis tunnustettu ihmisen aiheuttama ympäristöongelma,
jolla on myös usein yhteys huonontuneeseen veden laatuun
ympäristö- ja terveishaittoineen.
Mikä on karvalehti?
Karvalehti tai tankeakarvalehti (Ceratophyllum demersum syn.
Ceratophyllum apiculatum) on juureton vesikasvi, joka kelluu
vedessä ja imee ravintoa lehdillään. Sitä
tavataan eri puolilla maapalloa, ja se kestää lämpötiloja
10-28 °C ja pH:ta 6-9. Karvalehti on myös suosittu
akvaariokasvi. Se kasvaa hyvissä oloissa todella nopeasti,
jopa kaksi senttiä päivässä, jos valoa
ja ravinteita on riittävästi.
Rehevillä järvillä karvalehti voi kasvaa sellaisiksi
massoiksi, että se haittaa järvien virkistykäyttöä.
Koska karvalehdellä ei ole juuria, ja se lisääntyy
pienistäkin pätkistä, kasvin hävittäminen
niittämällä on vaikeaa.
(Lähde: Wikipedia)
Karvalehti on keijukasvi eli se kasvaa välivedessä
pohjan ja pinnan välimaastossa. Talveksi se laskeutuu
pohjaan ja kesällä veden lämmitessä riittävästi
se nousee pintaan suurina lauttoina. Karvalehdellä ei
ole juuria, mutta se voi silti kasvaa yli metrin mittaisiksi
varsiksi. Se saa tarvitsemansa hapen vedestä myös
pintaan noustuaankin.
Karvalehti on nopea lisääntymään. Se
voi tehdä sen sekä suvullisesti että myös
yksinkertaisesti irronneista silmuista tai jopa lehden palasista.
Siksi karvalehteä on hyvin vaikea tuhota vain poistamalla
kasvin osia.
Karvalehti vaatii rehevöityneen vesistön viihtyäkseen.
Koska runsas kasvillisuus kuluttaa paljon happea, se myös
irroittaa fosforia ja muita ravinteita pohjakerroksista. Syntyy
helposti itse itseään ruokkiva noidankehä,
jollei ravinteisuutta saada kuriin.
Karvalehti-artikkelit
Seuraavat otteet ja lehtileikkeet vuosilta 2001–2008
ovat vain näyte lehdistön uutisoinnista, mutta eivät
suinkaan kattava ilmiön kuvaus:
”Karvalehtilautat suurena harmina veden virkistyskäyttäjille.
Pintaan nousseet paksut lautat ovat niin tiiviitä, että
lauttaan sotkeutuessaan on siitä hankala päästä
irti ihmisen kuin vesilinnunkin. Uiminen on karvalehden seassa
suorastaan mahdotonta. Soutuveneellä liikkuminen on hankalaa,
puhumattakaan moottoriveneestä, jonka potkuri tukkiutuu
karvalehden varsista.” Näin kuvasi karvalehteä
ympäristökeskusken työmaapäällikkö
Teijo Taipale, ja ”Karvalehti uhkaa täyttää
Joutsan Myllynlahden – Vesikasvi karvalehti ajelehtii
paksuina lauttoina pitkin Joutsan Myllynlahtea. Ympäristökeskus
aloittaa raivaamisen toden teolla ensi viikon alussa”,
kirjoitti Itä-Häme vuonna 2001. ”Karvalehti
sikiää harmiksi asti Joutsan Myllynlahdella, parissa
vuodessa kasvi on lisääntynyt muutamasta aarista
kymmeneen hehtaariin”, kirjoitti puolestaan Keskisuomalainen
vuonna 2001.
”Karvalehti on levinnyt Joutsan Myllylahdella tänä
kesänä noin kolmen hehtaarin alueelle. Suuntaus
on oikea, sillä huippuvuonna 2001 kasvi valloitti Myllylahdesta
peräti kymmenen hehtaarin alueen. Vaikka ympäristökeskus
on poistanut karvalehteä joka vuosi, siitä ei ole
päästy kokonaan eroon”, kirjoitti Keskisuomalainen
vuonna 2003.
”Jo neljältä edelliskesältä tuttu,
mutta ei-toivottu vieras on saapunut jälleen Joutsaan.
Ensimmäiset havainnot Myllynlahden karvalehtikasvustosta
ilmoitettiin kuntaan toissa viikolla. Vain viime vuonna sadesäät
pitivät kasvin aisoissa” kirjoitti Itä-Häme
vuonna 2005.
”Karvalehti on vallannut jo kuusi hehtaaria Myllynlahdesta.
Taisto Kuitunen on Myllynlahden ranta-asukkaana seurannut
tilanteen kehittymistä alusta alkaen. Kuitunen tietää,
että kasvi muhii pinnan alla ja nousee taas pintaan vasta
kelien lämmettyä. Kylmän tullessa kasvi vaipuu
takaisin syvyyksiin, kunnes taas tulee esille seuraavana kesänä.
Hän vaatii monien muiden ranta-asukkaiden tukemana kalankasvatuslaitoksen
päästöjä pienennettäväksi.”
”Kyllä laitos siinä saa olla, kunhan vain
puhdistaa vetensä. Vaaditaanhan nykyisin jokaisen mökki-
ja omakotitaloasujankin puhdistamaan jätevetensä
haja-asutusaluillakin, ihmettelee Kuitunen.” Näin
Joutsan Seudussa vuonna 2007.
”Joutsan Myllynlahdella rehottavalle karvalehti-vesikasville
on tehty viime viikolla kunnolla kiusaa. Joutsan osakaskunta
poisti lahdelta 60-70 kuutiota karvalehtimassaa kolmen päivän
aikana”, kirjoitti Joutsan Seutu vuonna 2008.
|
