{"id":661,"date":"2018-10-15T18:36:46","date_gmt":"2018-10-15T15:36:46","guid":{"rendered":"http:\/\/www.joutsansalmi.com\/?p=661"},"modified":"2018-10-15T18:55:25","modified_gmt":"2018-10-15T15:55:25","slug":"joutsansalmi-yhdistys-toiminut-10-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.joutsansalmi.com\/?p=661","title":{"rendered":"Joutsansalmi-yhdistys toiminut 10 vuotta"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Meid\u00e4n kaikkien veden \u00e4\u00e4rell\u00e4 asuvien vastuulle on annettu merkitt\u00e4v\u00e4 rooli yhteisten vesialueiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, hoidossa ja suojelussa. T\u00e4st\u00e4 seuraavat my\u00f6s velvollisuudet ja oikeudet, joista jokamiehenoikeus on tuttu kaikille kalamiehille. Yhteisi\u00e4 vesialueita ei siis omista kukaan, vaan niiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 \u2013 luvalla tai ilman \u2013 on periaatteessa aina vastuussa toimistaan.<\/p>\n

<\/p>\n

N\u00e4in mainitaan laissa yhteisist\u00e4 alueista. Laki antaa kaikille yhteisten vesialueiden rantojen haltijoille kollektiivisen velvollisuuden huolehtia yhteisist\u00e4 vesist\u00e4. Ja t\u00e4t\u00e4 velvollisuutta Joutsassa osakaskunnat ja niiden muodostama kalastusalue on osaltaan vuosikausia kantanutkin. Lis\u00e4ksi veden ja vesist\u00f6jen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja sen k\u00e4ytt\u00e4jien oikeuksia ja velvollisuuksia m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n monissa s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiss\u00e4 ja normeissa. Niist\u00e4 t\u00e4rkeimpin\u00e4 vesilaki, ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelulaki, maa- ja mets\u00e4talouden lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 sek\u00e4 valvontaa ja lupamenettely\u00e4 koskevat normit. Lait antavat puitteet, mutta kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4 on kunkin yksil\u00f6n ja toimijan vastuu vedest\u00e4. Vedest\u00e4, mik\u00e4 on haavoittuva, rajallinen luonnonvara ja ekosysteemi. T\u00e4st\u00e4 on kysymys, kun olemme valmiita juhlistamaan yhdistyksemme taivalta, joista viimeiset 10 vuotta rekister\u00f6ityneen\u00e4 yhdistyksen\u00e4. Meill\u00e4 kaikilla aito ja positiivinen tunneside veteen ja vesist\u00f6\u00f6mme. Haluamme huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 Joutsan seutukunnalla ja koko vesist\u00f6mme vaikutusalueella vesiasiat ovat hyv\u00e4ll\u00e4 tolalla. <\/p>\n

Vesien tilasta huolehtiminen ei ole uusi asia my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Euroopan tasolla. Vuonna 2004 Euroopan Unioni antoi vesipolitiikan puitedirektiivin mink\u00e4 pohjalta Eduskunta vahvisti lain koskien vesienhoidon j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 Suomessa. Laki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yleiset tavoitteet koskien vesien tilaa. N\u00e4iden pohjalta Valtioneuvosto taas teki vesien suojelua koskevan periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6ksen vuonna 2006, mink\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan pinta- ja pohjavesi\u00e4 suojellaan, parannetaan ja ennallistetaan siten, ett\u00e4 vesien tilan tavoitteet voidaan saavuttaa viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 2015. Eli kolme tai nelj\u00e4 vuotta sitten, laskutavasta riippuen. N\u00e4m\u00e4 tavoitteet ovat olleet pohjana my\u00f6s sittemmin laadituille ja valtioneuvoston hyv\u00e4ksymille vesiensuojelun suuntaviivoille ja seitsem\u00e4n vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmalle. ELY-keskus vastaa suunnitelmien laadinnasta ja seurannasta omalla toiminta-alueellaan. Valmistelua varten on perustettu yhteisty\u00f6ryhmi\u00e4 kansalaisten poikkeuksellisen laajan ja perusteellisen kuulemisen tarvetta varten.<\/p>\n

Kullakin seitsem\u00e4ll\u00e4 vesienhoitoalueella on siis vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma. Yleisen\u00e4 tavoitteena on ollut, ett\u00e4 pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene ja ett\u00e4 niiden tila on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 vuoteen 2015 menness\u00e4.Ja koska tarkoitus on tarkistaa vesienhoitosuunnitelmat m\u00e4\u00e4r\u00e4ajoin, koko Suomen kattavat vesienhoitosuunnitelmat vuoteen 2021 hyv\u00e4ksyttiin valtioneuvostossa jo vuoden 2015 lopussa.<\/p>\n

Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 1916-2021 korostetaan yleisen\u00e4 tavoitteena saada pinta- ja pohjavedet v\u00e4hint\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4n tilaan ja est\u00e4\u00e4 hyv\u00e4laatuisten vesien tilan heikkeneminen. Ohjelmassa keskityt\u00e4\u00e4n yleisell\u00e4 tasolla vesist\u00f6n tilan ja muutosten kuvaamiseen, sek\u00e4 erityisesti j\u00e4tevesipuhdistamojen perusparannuksiin ja turvetuotannon vesiensuojeluun. Nyt vesienhoitosuunnitelmia p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n jo vuosia 2022\u20132027 varten.<\/p>\n

Yhdistyksemme viime vuosien toiminnan n\u00e4k\u00f6kulmasta on hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 vesiensuojelun suuntaviivoissa korostetaan tarvetta tehostaa kalankasvatuksen vesiensuojelua erityisesti silloin, kun kuormitus kohdistuu pintavesiin, jotka ovat alle hyv\u00e4n tilan tai tila uhkaa heiket\u00e4 kalankasvatuksen ravinnekuormituksen johdosta ja joissa vesist\u00f6n tilaa voidaan parantaa kalankasvatuksen kuormituksen alentamisella. Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 kalankasvatusta pyrit\u00e4\u00e4n ohjaamaan kasvatukseen parhaiten soveltuville sek\u00e4 muille vesien k\u00e4ytt\u00e4jille ja vesiluonnon suojeluarvoille mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n haittaa aiheuttaville alueille.<\/p>\n

Suuntaviivojen mukaan kalankasvatuksen haittoja torjutaan my\u00f6s kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja ottamalla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n parasta k\u00e4ytt\u00f6kelpoista tekniikkaa sek\u00e4 rehuja ja ruokintamenetelmi\u00e4 edelleen kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Kansalaistoiminnan viri\u00e4minen<\/strong><\/p>\n

Yhdistyksen historia kiertyy pakostakin t\u00e4m\u00e4n yksitt\u00e4isen ymp\u00e4rist\u00f6haitan tuottajan toimintaan ja kansalaisten toimiin ymp\u00e4rist\u00f6haittojen v\u00e4ltt\u00e4miseksi. Kuntalaiset ovat toistuvasti ilmaisseet huolensa veden laadusta ja puolustaneet yhteisen luonnonvaran esteet\u00f6nt\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, vedenpuhtautta ja haittojen poiston tarpeellisuutta. Monien joutsalaisten mielest\u00e4 muutos on kuitenkin ollut hidas, vaikka virallinen kanta onkin, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6luvan ehtoja on noudatettu, muutoinhan laitoksella ei olisi lupaa toimia.<\/p>\n

Yksityisen yritt\u00e4j\u00e4n oikeus j\u00e4tevesien laskemiseen puhdistamattomina periytyy jo ensimm\u00e4isest\u00e4 toimintaluvasta vuodelta 1971. Vesilain nojalla yritykselle oli annettu oikeus ottaa vett\u00e4 Myllykoskesta ja johtaa k\u00e4ytetty vesi Myllylahteen. Vesioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 vuonna 1977 laitokselle sallittiin vedenottom\u00e4\u00e4r\u00e4ksi 0,75 m\u00b3\/s vuosikeskiarvona ilman rajoitusta tuotetun j\u00e4teveden pitoisuuksille. Vasta vuonna 1992, 21 vuotta toiminnan aloittamisesta, vesioikeus rajoitti laitoksen fosforip\u00e4\u00e4st\u00f6n olemaan 460 kg\/a. N\u00e4in siksi, ett\u00e4 laitoksen toiminnasta aiheutuneen kuormituksen todettiin olleen ennakoitua suurempi ja kuormituksen vaikutukset vesist\u00f6ss\u00e4 haitallisemmat, kun edellytetty ja siten aiheutettu vesist\u00f6n tilaa heikent\u00e4v\u00e4 olosuhteiden muutos. Edelleen vesioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 vuonna 1998 laitoksen aiheuttama fosforip\u00e4\u00e4st\u00f6 rajoitettiin olemaan enint\u00e4\u00e4n 400 kg\/a.<\/p>\n

Laitoksen turvesuodattimien puhdistavaa vaikutusta ja lietetaskujen tyhjent\u00e4misen tehokkuutta ep\u00e4iltiin jo varhain, koska k\u00e4ytetty tekniikka ei varsinaisesti puhdistanut j\u00e4tevett\u00e4, vaan ainoastaan suodatti osan kiintoaineesta. Oli huolta my\u00f6s lupaehtojen noudattamisen tarkkuudesta ja valvonnan pit\u00e4vyydest\u00e4. Joutsalaiset ranta-asukkaat saivat todeta, ett\u00e4 veden laatu oli edelleen huono ja karvalehti kukoisti, peitt\u00e4en aika ajoin suuren osan Myllylahtea ja Joutsansalmea. Er\u00e4iss\u00e4 mielipiteiss\u00e4 vett\u00e4 kuvattiin sumeilematta kalakeitoksi. Kunnan puoleen k\u00e4\u00e4nnyttiin tavan takaa kansalaismielipiteen kuuluvuuden parantamiseksi.<\/p>\n

Alkutahdit<\/strong><\/p>\n

Joutsansalmi-yhdistyksen alkukaiut saatiin jo vuonna 2000. Laadittiin kansalaisadressi, mink\u00e4 liki 80 joutsalaista allekirjoitti. Adressissa ilmaistiin kasvava huoli kalanviljelylaitoksen alapuolisen vesist\u00f6n eritt\u00e4in huonosta kunnosta ja vaadittiin toimenpiteit\u00e4 asian korjaamiseksi. Saman huolen ilmaisivat kalastajat ja kalastuskunnat. Runsastunut vesikasvillisuus ja etenkin uutena tulokkaana karvalehti esti tehokkaasti sek\u00e4 veneily\u00e4 ett\u00e4 vaelluskalojen nousua. Vesiluvan perusteluissakin todettiin veden laadun huonontuneen. Joutsan kunta oli jo tuolloin syyst\u00e4kin huolissaan. Lupamenettely kiihdytti mieli\u00e4, varsinkin kun velvollisuudentuntoiset ja aidosti etujaan puolustavat kuntalaiset joutuivat muodollisuuksien ja ammattijuristien pariin t\u00e4ysin amat\u00f6\u00f6riohjalta ja tuntematta kaikkia lupa- ja valitusprosessin menettelytapoja. Kuntalaisten huolenilmaisut ja asian julkinen k\u00e4sittely johtivat viimein ranta-asukkaiden toivoman yhteisty\u00f6kokouksen j\u00e4rjest\u00e4miseen kunnanvirastossa 9.9.2000.<\/p>\n

Tilaisuuden aluksi kutsutut ranta-asukkaat, kunnan virkailijat ja ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen viranomaiset k\u00e4viv\u00e4t toteamassa vedensis\u00e4isen biomassan t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n alueen kalalaitoksen purkuaukon alapuolisessa vedess\u00e4. Vastaavaa kasvia, mik\u00e4 sittemmin paljastui karvalehdeksi, ei esiintynyt purkuaukon yl\u00e4puolisessa vesist\u00f6ss\u00e4. Kunnanjohtaja Ky\u00f6sti Uosukainen oli kuvannut vesikasvustoa, mik\u00e4 oli samantapaista ja saman laajuinen esiintym\u00e4 kuin mit\u00e4 Joutsan Seutu oli esitellyt artikkelissaan. Tilaisuudessa ranta-asukkaiden edustajana Pentti Honkasalo esitteli kuvien kanssa omia havaintojaan. Kunnanjohtaja antoi ymp\u00e4rist\u00f6\/terveystarkastaja Jorma Liukkoselle teht\u00e4v\u00e4ksi kirjoittaa kokouksesta muistio todeten, ett\u00e4 asianomainen ei juurikaan p\u00e4\u00e4se laituriltaan veteen vahvan vesikasvuston vuoksi. Jouko Lehtonen laati tilaisuudesta yksityiskohtaisen muistion.<\/p>\n

Vuosituhannen vaihteen pyrkimykset ker\u00e4t\u00e4 karvalehte\u00e4 soutuveneill\u00e4 ja my\u00f6hemmin my\u00f6s erilaisilla nostolaitteilla oli kunniakasta kansalaistoimintaa mutta samalla hieman surkuhupaisaa, kun sittemmin karvalehti opittiin tuntemaan katkenneista kasvinosista lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n\u00e4 irtokeijujana, mik\u00e4 kelluu ja taas painuu pohjaan ravinteisuuden ja vuodenaikojen mukaan. Ja ravinteisuuttahan oli riitt\u00e4v\u00e4sti vesikasvien kukoistaa. Nyt ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen asiantuntijatkin alkoivat suhtautua ongelmaan entist\u00e4 vakavammin. Oivallettiin, ett\u00e4 ainoa keino v\u00e4hent\u00e4\u00e4 karvalehte\u00e4 on alentaa veden korkeaa ravinteisuutta eli pienent\u00e4\u00e4 fosforin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 vesist\u00f6\u00f6n laskettavassa j\u00e4tevedess\u00e4. Hyvin laajalti el\u00e4teltiin toiveita siit\u00e4, ett\u00e4 uusissa kalanviljelylaitoksen toimiluvan ehdoissa t\u00e4m\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ehto toteutuisi. Kaikkiaan laaja huolestuneisuus saattoi vaikuttaa my\u00f6s kalalaitoksen toimintatapaan pyrki\u00e4 noudattamaan lupaehtojen rajoituksia.<\/p>\n

Vaikka Joutsan kalanviljelylaitoksen vanhentunut tekniikka j\u00e4teveden k\u00e4sittelyss\u00e4 ja sen suodattamisessa oli jo varhain todettu ongelmalliseksi, It\u00e4-Suomen Ymp\u00e4rist\u00f6keskus katsoi viel\u00e4 vuonna 2004 toiminnan vastaavan parhaan k\u00e4ytt\u00f6kelpoisen tekniikan vaatimusta. Se samalla alleviivasi, ett\u00e4 toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, tai merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 muuta ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumista.<\/p>\n

Vuoden 2004 ymp\u00e4rist\u00f6luvassa laitoksen aiheuttama fosforip\u00e4\u00e4st\u00f6 sai olla enint\u00e4\u00e4n 330 kg\/a. Raportointia ja seurantaa tiivistettiin, mutta sallittu fosforikuorma oli edelleen korkeampi kuin mit\u00e4 oli paikkakunnalla ja asiantuntijoiden lausunnoissa edellytettiin.<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6keskus, K-S:n TE-Keskus, Joutsan seudun terveydenhuollon kuntayhtym\u00e4, Joutsan kunta, Suonteen kalastusalue ja Joutsan osakaskunta esittiv\u00e4t lausunnoissaan, ett\u00e4 fosforip\u00e4\u00e4st\u00f6n tulee olla viel\u00e4 pienempi, enint\u00e4\u00e4n 300 kg\/a. Monet yksityiset muistuttajat edellyttiv\u00e4t, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tulee pienent\u00e4\u00e4 huomattavasti enemm\u00e4n.<\/p>\n

Valitusten j\u00e4lkeen Vaasan hallinto-oikeus vahvisti 30.8.2006 uuden ymp\u00e4rist\u00f6luvan ehdot<\/p>\n

Joutsan Myllykosken kalankasvatuslaitoksen toiminnalle.Ranta-asukkaiden hallinto-oikeudelle toimittamat tiedot toiminnan terveys- ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista sek\u00e4 kalatalouden ja vesill\u00e4 liikkumisen haitoista olivat osaltaan vaikuttamassa oikeuden ja viranomaisvalvonnan linjauksiin. Vaikka j\u00e4teveden suurinta mahdollista fosforikuormaa ei pienennettyk\u00e4\u00e4n, valvontaa ja seurantaa tiukennettiin. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen perusteluista on luettavista entist\u00e4 painokkaampi huoli ja muistutus lain ja lupaehtojen noudattamisen t\u00e4rkeydest\u00e4.<\/p>\n

Vuoden 2006 ymp\u00e4rist\u00f6luvassa edellytet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 muuta ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumista tai sen vaaraa, maaper\u00e4n tai pohjaveden pilaantumista, erityist\u00e4 luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiselt\u00e4 kannalta t\u00e4rke\u00e4n muun k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eik\u00e4 er\u00e4ist\u00e4 naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.<\/p>\n

Tuore kunnanjohtaja Harri Nissinen kirjoitti elokuussa 2007 blogissaan:<\/p>\n

”Joutsansalmea vaivannut karvalehtiongelma on l\u00e4mpimien s\u00e4iden my\u00f6t\u00e4 putkahtanut taas esille. K\u00e4vin itse tutustumassa tilanteeseen ja ongelman   ratkaisemiseen suhtaudutaan kunnassa kaikella vakavuudella. Olemme yhteydess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6keskukseen ja pohdimme my\u00f6s muita vaikutusmahdollisuuksia. Joutsansalmen Myllylahti on upeaa aluetta l\u00e4hell\u00e4 kunnan keskustaa ja vesist\u00f6n puhtaus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 koko kunnalle.”<\/em><\/p>\n

Yhdistyksen perustaminen<\/strong><\/p>\n

Joutsansalmi-yhdistyksen perustamisen konkreettiset toimet saivat alkunsa tammikuussa 2008 allekirjoitetusta uudesta kunnallis- ja kansalaisaloitteesta, jossa suuri joukko huolestuneita kunnan asukkaita edellytti, ett\u00e4 kunta kutsuisi koolle keskustelevan ja suunnittelevan sek\u00e4 samalla p\u00e4\u00e4t\u00f6sluonnokseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n asianomistajafoorumin Myllynlahden, Joutsansalmen ja J\u00e4\u00e4sj\u00e4rven vesist\u00f6n suojelemiseksi. Kansalaisaloite ja monet yhteydenotot johtivat viimein laajan kansalaiskeskustelun organisoimiseen, kun kunta kutsui asiasta kiinnostuneet yleis\u00f6tilaisuuden valtuustosaliin huhtikuussa 2008, asiasta kuulemaan ja keskustelemaan. Tilaisuuteen osallistui yli 50 henke\u00e4 ja keskustelu alkoi sivuta yh\u00e4 useammin tarvittavia toimenpiteist\u00e4 Joutsansalmen fosforiravinteisuuden v\u00e4hent\u00e4miseksi. Asia oli kyps\u00e4 viet\u00e4v\u00e4ksi eteenp\u00e4in uudella konseptilla. P\u00e4\u00e4tettiin perustaa Joutsansalmen vesisasioihin paneutuva kansalaisfoorumi-muotoinen yhdistys. Kansalaisfoorumin kannanotosta 24. syyskuuta 2008 tulikin seuravana vuonna rekister\u00f6idyn yhdistyksen toiminnan ydinajatus.<\/p>\n

Myllylahden-Joutsansalmen kansalaisfoorumin ensimm\u00e4inen julkinen kokous pidettiin 13. elokuuta 2008. Keskeinen asiakohta oli foorumin kannanoton valmistelu, mik\u00e4 sitten valmistuikin seuraavaan foorumin kokoukseen 24 syyskuuta 2008. Jouko T. Lehtonen, Erkki Oksanen, Eija Lehtim\u00e4ki, Taisto Kuitunen ja Pekka Patosaari olivat valmistelemassa kokousta ja foorumin toiminnan k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4. Paikalle saatiin nyt jo kymmenitt\u00e4in kiinnostuneita ja aktiivisia tulevia yhdistyksen j\u00e4seni\u00e4. Aikaisemmin mainitusta kannanottosta tuli seuravana vuonna rekister\u00f6idyn yhdistyksen toiminnan ydinajatus. Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet Sampo Viro, Taisto Kuitunen, Pekka Patosaari, Erkki Oksanen ja Taisto Lepist\u00f6. Yhdistyksen ensimm\u00e4inen sihteeri oli Eija Lehtim\u00e4ki ja nyttemmin Liisa R\u00f6nk\u00e4. Muita keskeisi\u00e4 vaikuttajia yhdistyksen toiminnassa ovat olleet Tapio Ruohtula, Antero Suni, Heikki Olkkonen, Rauno Ahola, Mikko Oksanen, Jari Partanen, Simo Avikainen sek\u00e4 kaikki hallitusten j\u00e4senet, sihteerit ja rahastonhoitajat vuosien ajan.<\/p>\n

Useimmissa yhdistyksen kokouksissa on ollut alustajana arvovaltainen puhuja. Vuonna 2009 ensin kes\u00e4kuussa Suonteen kalastusalueen toiminnanjohtaja Alpo Puranen ja sitten talvella 2010 entinen ministeri ja kansanedustaja Iiro Viinanen. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2010 saimme vieraaksemme maakunnan keskeisen virkamiehen puhumaan vesien suunnitelmallisesta hoidosta ja suojelusta. P\u00e4\u00e4alustuksen piti yli-insin\u00f6\u00f6ri Ansa Sel\u00e4nne, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n

J\u00e4tevesikuorma v\u00e4henee<\/strong><\/p>\n

My\u00f6s viranomaisten ja oikeuslaitoksen tulkinta on pikkuhiljaa muuttunut tultaessa nykyiseen toiminnan luvan ehtoja kuvaavaan L\u00e4nsi- ja Sis\u00e4-Suomen aluehallintoviranomaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen 25.11.2011, sek\u00e4 lopulta Vaasan hallinto-oikeuden kantaan vuodelta 2012 koskien viimeisint\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6lupaa. Sen perusteluissa todetaan: ”Kalankasvatuslaitoksen p\u00e4\u00e4st\u00f6t heikent\u00e4v\u00e4t alapuolisen vesialueen veden laatua ja edesauttavat vesikasvillisuuden kasvua laitoksen alapuolisessa Myllylahdessa. Myllylahteen tuleva kokonaiskuormitus ylitt\u00e4\u00e4 vesist\u00f6n sietokyvyn, ja kalankasvatuslaitoksen osuus kuormituksesta on ajoittain suuri. Kuormituksen ylitt\u00e4ess\u00e4 vesist\u00f6n sietokyvyn on vaarana, ett\u00e4 vesist\u00f6n ekologinen tila heikkenee nykyisest\u00e4.” ja edelleen: ”Myllykosken kalankasvatuslaitoksen lietteen nykyiset poistoj\u00e4rjestelyt eiv\u00e4t t\u00e4yt\u00e4 vaatimusta parhaan k\u00e4ytt\u00f6kelpoisen tekniikan (BAT) k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen rajoittamiseksi. Siksi tarkistamishakemukseen on sis\u00e4llytett\u00e4v\u00e4 suunnitelma p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4mistoimenpiteiksi ja suunnitelma koskien jatkuvatoimista lietteen poistoa.”<\/p>\n

Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on sittemmin muuttunut, ja uuden ymp\u00e4rist\u00f6luvan hakuprosessin sijaan toimintaa kontrolloidaan valvonnalla, mist\u00e4 on ensisijainen vastuu ELY-keskuksilla.<\/p>\n

Yhdistyksen vakiintumisen vuodet<\/strong><\/p>\n

Vuosina 2011-2017 yhdistyksen toiminta vakiintui ja sen keskeisiksi toimintamuodoiksi tulivat Joutsansalmen ja koko Suonteen vesist\u00f6n ja J\u00e4\u00e4sj\u00e4rven ymp\u00e4rist\u00f6n tilan ja vesist\u00f6vaikutusten seuranta ja siihen liittyv\u00e4 yhteisty\u00f6 viranomaisten, kunnan ja kalastusalueen toimijoiden kanssa. T\u00e4t\u00e4 varten yhdistys perusti ensin systemaattisen silm\u00e4varaisen havainnoinnin ryhm\u00e4n ja sittemmin my\u00f6s ns. arviointi- ja raportointiryhm\u00e4n. Molemmissa olivat keskeisiss\u00e4 rooleissa Heikki Olkkonen, Erkki Oksanen ja Jouko Lehtonen.<\/p>\n

Muutamien h\u00e4lytt\u00e4vien vesin\u00e4ytel\u00f6yd\u00f6sten j\u00e4lkeen neuvotteluissa kunnan teknisen osaston kanssa sovittiin viranomaisten hyv\u00e4ksym\u00e4st\u00e4 n\u00e4ytteenotosta, miss\u00e4 kunnan viranomainen toimisi n\u00e4ytteenottajan. Yhdistys on tarjonnut kaikkea mahdollista teknist\u00e4 apua tuohon ty\u00f6h\u00f6n, venekuljetuksista l\u00e4htien. T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 jatkuu. Samoin arviointi- ja raportointiryhm\u00e4n vaativa pyrkimys analysioida kaikki saatavana oleva velvoitetarkkailuun liittyv\u00e4 aineisto ja siin\u00e4 yhteydess\u00e4 tuotetut konsulttien raportit. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 toimintamuoto jatkuu.<\/p>\n

Jo alussa omaksutun tavan mukaan j\u00e4senist\u00f6lle ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille on pyritty tuottamaan ajantasaista tietoa n\u00e4ist\u00e4 havainnoista sek\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisiss\u00e4 yhdistyksen kokouksissa, median kautta, ett\u00e4 alati kehittyvill\u00e4 kotisivuillamme. Tutustumismatkoja ja viihdett\u00e4 unohtamatta. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 vuonna 2017 j\u00e4rjestetty Regatta puhtaiden vesien puolesta.<\/p>\n

Yhdistyksen ehk\u00e4 suurimpana saavutuksena toistaiseksi voidaan pit\u00e4\u00e4 Vaasan hallinto-oikeuden vahvistamia viimeisimm\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6luvan perusteluja, miss\u00e4 alleviivataan niit\u00e4 samoja periaatteita kuin mit\u00e4 yhdistys, kunta, kalastuskunnat ja Joutsan asukkaat ovat toistuvasti tuoneet esiin kannanotoissaan ja valituksissa oikeusasteisiin. Viestimme on ollut, mink\u00e4 my\u00f6s Vaasan hallinto-oikeus vahvisti, ett\u00e4 laitosten j\u00e4tehuollon tulee perustua parhaan k\u00e4ytt\u00f6kelpoisen tekniikan (BAT) k\u00e4ytt\u00e4miseen j\u00e4tevesip\u00e4\u00e4st\u00f6jen rajoittamiseksi.<\/p>\n

Vaikka Joutsansalmi-yhdistyksen kirjoihin merkitty historia on kest\u00e4nyt kymmenen vuotta, niin asiallisesti sama paikallisten asukkaiden kansalaisvaikuttaminen, mik\u00e4 my\u00f6hemmin johti yhdistyksen perustamiseen, on ollut vilkasta jo kymmeni\u00e4 vuosia. Viime vuosina on havaittu muutosta positiiviseen suuntaan sek\u00e4 Joutsansalmen vesist\u00f6n ravinteisuudessa, ett\u00e4 veden laadussa. Kalanviljelylaitoksella on siirrytty poikaskasvatukseen, ruokintaa on automatisoitu ja Kalaneuvos-konsernin ja Nordic Trout-yhti\u00f6n ymp\u00e4rist\u00f6vastuun ulottaminen kaikkeen toimintaan on v\u00e4hitellen vaikuttanut my\u00f6s p\u00e4\u00e4st\u00f6jen pienenemiseen ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen aiheuttamiin haittoihin.<\/p>\n

Ref: www.joutsansalmi.com\/oikeudet ja vastuut<\/em><\/a><\/p>\n

Lataa teksti PDF tiedostona<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Meid\u00e4n kaikkien veden \u00e4\u00e4rell\u00e4 asuvien vastuulle on annettu merkitt\u00e4v\u00e4 rooli yhteisten vesialueiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, hoidossa ja suojelussa. T\u00e4st\u00e4 seuraavat my\u00f6s velvollisuudet ja oikeudet, joista jokamiehenoikeus on tuttu kaikille kalamiehille. Yhteisi\u00e4 vesialueita ei siis omista kukaan, vaan niiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 \u2013 luvalla tai … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_newsletter_tier_id":0,"jetpack_publicize_message":"","jetpack_is_tweetstorm":false,"jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","enabled":false}}},"categories":[15,1],"tags":[],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p2HNwR-aF","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.joutsansalmi.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/661"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.joutsansalmi.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.joutsansalmi.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.joutsansalmi.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.joutsansalmi.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=661"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.joutsansalmi.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/661\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":668,"href":"https:\/\/www.joutsansalmi.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/661\/revisions\/668"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.joutsansalmi.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=661"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.joutsansalmi.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=661"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.joutsansalmi.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=661"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}